Joustotyöajasta voidaan sopia sellaisissa työtehtävissä, joissa työntekijä voi itsenäisesti päättää työaikansa sijoittamisesta ja työntekopaikastaan vähintään puolet työajastaan.

Mitä on joustotyöaika ja kenelle se soveltuu? Mitä vaikutuksia joustotyöllä on työajanseurantaan? Mitä on otettava huomioon joustotyöajan seuraamisessa.

Joustotyöaika – mistä on kysymys ja kenelle se sopii?

Joustotyöaika kehitettiin vastaamaan työelämässä tapahtuneisiin muutoksiin, sillä varsinkin asiantuntijatyössä kiinteiden työaikojen ja työpisteiden merkitys on pienentynyt ja painopiste on siirtynyt enemmän työn tuloksiin. Joustotyöaika työaikamuotona mahdollistaakin työntekijälle entistä suuremman vapauden suunnitella omaa työtään.

Joustotyöaikaa voidaan hyödyntää tehtäviin, jossa vähintään puolet työajasta on sellaista, jonka sijoittelusta ja työntekopaikasta työntekijä voi päättää itse. Pääasiassa se siis soveltuu vaativaa tietotyötä tekeville asiantuntijoille. Joustotyöajasta voidaan kuitenkin sopia myös muunlaisissa työtehtävissä. Esimerkiksi myyntityötä tekevälle joustotyöaika voi olla vaihtoehto, jos myyjällä on mahdollisuus vaikuttaa asiakastapaamisten aikatauluihin vähintään puolet ajasta.

Joustotyöaikaan liittyen työnantajan rooliin kuuluu erityisesti työtehtävien ja niiden tavoitteiden määrittäminen. Työnantajan tulee myös pitää työaikakirjanpitoa työntekijälle kertyneistä säännöllisen työajan tunneista ja viikkolepoajasta, sekä varmistaa lain toteutuvan niissä.

Työajanseuranta joustotyöajassa

Joustotyöajasta tulee aina tehdä kirjallinen sopimus työnantajan ja työntekijän välillä ennen sen käytön aloittamista ja sopimuksen sisällöllä on vaikutusta myös työajanseurantaan. Sopimuksesta on ilmettävä mm. työpäiviksi käytössä olevat päivät, viikoittaisen vapaa-ajan sijoittuminen, mahdollinen kiinteä työaika, sekä työaika, jota sovelletaan sopimuksen mahdollisen päättymisen jälkeen. Lisätietoa sopimuksesta löydät mm. työsuojelu.fi-sivustolta.

Joustotyöajassa työntekijän tehtävä on toimittaa työnantajalle palkanmaksukausittain luettelo tekemistään työtunneista. Työaikatiedoista tulee ilmetä viikkotasolla tehdyt tunnit ja lepoaika. Seuranta voidaan tehdä esimerkiksi mobiilissa toimivalla työajanseurantajärjestelmällä. Lähtökohtaisesti työnantajan tulee luottaa siihen, että työntekijän ilmoittamat työtunnit pitävät paikkansa.

Työtuntien seurannassa työnantajan tulee kiinnittää huomiota erityisesti viikkolevon toteutumiseen ja työajan tasoittumiseen pidemmällä ajanvälillä.

Joustotyöaikaa noudattavalla työntekijällä tulee aina olla vähintään 35 tuntia keskeytymätöntä lepoaikaa viikossa. Se voidaan toteuttaa esimerkiksi jo sopimusvaiheessa sijoittamalla työajan ulkopuolelle tietty viikonpäivä, jolloin työntekijän viikkolepo sijoittuu aina samalle päivälle. Jos työntekijä saa sopimuksensa mukaan työskennellä kaikkina viikonpäivinä, tulee työnantajan seurata viikkolevon toteutumista hieman eri tavalla.

Joustotyöaikaan liittyen löytyy myös sääntöjä vuorokausilevon toteutumiselle. Työntekijälle on annettava aina työvuoron alkamista seuraavan 24 tunnin aikana vähintään 11 tunnin keskeytymätön lepoaika varallaoloaikana tehtyä työtä lukuun ottamatta. Joustotyöajassa tämä aika voidaan kuitenkin lyhentää työntekijän aloitteesta 7 tuntiin.

Tasoittumisjaksolla tarkoitetaan taas ajanjaksoa, jonka kuluessa työntekijän viikoittaisen työajan tulee tasoittua. Joustotyöaikaa tekevillä se saa olla keskimäärin enintään 40 tuntia neljän kuukauden ajanjakson aikana.

Lähtökohta joustotyössä on se, että työt tehdään arkipäivisin, mutta myös sunnuntaityötä voidaan teettää sovittaessa. Sunnuntaikorvauksen maksaminen riippuu siitä, voiko työntekijä itse määrätä työskentelystään sunnuntaisin. Mikäli työnantaja edellyttää sunnuntaityötä, tulee siitä maksaa korvaus. Samoin lisä- ja ylityön tekeminen edellyttää joustotyössäkin aina työnantajan määräystä.

Ota nämä huomioon, kun seuraat joustotyöaikaa

Mobiilisovelluksena tai pilvipalveluna toimiva työajanseurantajärjestelmä sopii hyvin työntekijöille, jotka noudattavat joustotyöaikaa. Näin työaikaleimauksia voidaan tehdä missä ja milloin tahansa.

Joustotyöaikaa tekevät henkilöt voidaan monissa palveluissa erottaa omaan työaikaryhmäänsä, jolloin heitä koskevat säännöt saadaan muokattua keskitetysti siellä. Ryhmän asetuksissa voidaan esimerkiksi määrittää, mikäli säännöllinen työaika ei voi sijoittua joillekin päiville (kuten viikonlopuille) tai työaikaryhmän halutaan noudattavan jotain tiettyä oletustuntilajia.

Raportoinnin kannalta kannattaa myös miettiä, halutaanko joustotyöaikaan käytettyjä tunteja erotella jollakin tavalla. Ne voidaan erotella erillisellä tuntilajilla, jolla voidaan ohittaa liukumaa rajoittavat kellonajat työajoissa ja joka tietysti voidaan erotella raporteissa. Toinen vaihtoehto on hyödyntää kohteita, jolloin tieto kulkeutuu myös raporteille.

Koska joustotyön mittaamisessa korostuvat työn tulokset, monet työnantajat kaipaavat parempaa näkyvyyttä siihen, mihin työntekijöiden aika on kulunut ja mitä on saatu tehtyä. Työntekijää voidaankin pyytää erittelemään tekemänsä työtunnit esimerkiksi kohteilla tai vaikka kuvaamalla ne avoimeen selityskenttään.

Työajanseurantajärjestelmien raportit, esimerkiksi enimmäistyöajan seurantaraportti, mahdollistavat työajan tasoittumisen seurannan lain mukaisesti neljän kuukauden ajanjaksoissa. Jos palveluun merkitään työtunnit aina kellonajoittain, on sieltä myös helppo tarkistella viikkolevon toteutumista.

Mikäli kaipaat lisätietoja joustotyöajan seuraamisesta Kellokortissa, ole yhteydessä myyntimme tai tukeemme.